perjantai 28. maaliskuuta 2014

Juoksuenkka

Pakko myöntää, että en ole kovin tarkasti (vielä) noudattanut juoksukoulun ohjelmaa, mutta eilen tein henkilökohtaista historiaa, kun päätin vaan yhtäkkiä lähteä kotiovelta juoksemaan ja kokeilemaan rajojani. Toki vauhti oli hidas, mutta pidin tärkeänä sitä että juoksen koko matkan vauhdista riippumatta. Edellisellä yrityksellä matka, jonka todellisuudessa jaksoin, oli tosi vähän, alle kilometri. Nyt vaan jatkoin ja jatkoin! Olin täysin yllättynyt, kun yhtäkkiä olinkin takaisin kotona, juostuani koknaiset 2 kilometriä! :D

Kunnosta tuo ei ollut kiinni, olisin jaksanut vielä paljon pitempään, mutta mun akilleen kantapää ovat nuo pohkeet. Lenkin jälkeen ne olivat kuin tulessa ja tuntuivat raskailta kuin lyijypainot. Odotan innolla, että koska paino putoaa sen verran ja pohjelihakset kehittyvät, että voisi oikeasti juosta aikaakin pelkän matkan sijaan. Toivottavasti pian!

Kahdella seuraavalla viikolla aika on kortilla erinäisten koulu -ja työmatkojen ansiosta, joten ajattelin, että juoksu tulee olemaan mun laji nyt entistä selkeämmin, kun sitä pystyy harrastamaan missä tahansa. Kengät, urheilurintsikat ja huppari lähtevät mukaan ainakin Helsinkiin ja Ouluun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti