keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Suvantovaihe

Nyt tulee rehellistä tekstiä, suoraan ja kaunistelematta.

Putki on jäänyt päälle; herkutteluputki, vanha elämä, huonot tavat.

Tämä kuukausi on ollut täynnä reissaamista, kuten aiemmin kirjoitin. Harmi vaan, että herkuttelupäivät eivät ole jääneet niihin matkapäiviin. Reissaamisen ja juhlimisen seurauksena olen koko ajan aivan helvetin väsynyt ja sitten ei paljon jaksa kiinnostaa, että mitä suuhuni laitan. Eilen en ehtinyt kuin kääntymään kotona koulu -ja työpäivän välissä, joten lääkitsin nälkääni ensin töissä karkkiautomaatin Snickerssillä ja kotimatkalla hain rullakebabin, kun tiesin että kotona odottaa tyhjä jääkaappi, kun en ole sitä ehtinyt täyttämään. Vedin sitten sen rullakebabin naamaani melkoisella vauhdilla kauheassa nälässä ja loppuillan kieriskelin tuskissani. Ei hyvä. Nukuin 9h yöunet ja heräsin yhtä kuolemanväsyneenä kuin eilen. Ei hyvä. Ravinto väsyttää mua selkeästi lisää tällä hetkellä pitkien päivien ja kevätväsymyksen lisäksi. Tulos on erittäin huono. Paino näytti tänä aamuna +4,5kg. Masensi. Tekisi mieli vain iskeä kuulokkeet korviin, David Bowie soimaan, maata sängyssä kippurassa ja itkeä koko päivä. Peilistä katsoo jäätävä ja ruma läski.



MUTTA KUN SE EI JUMALAUTA KÄY! TÄMÄ PASKA LOPPUU NYT!

Tämän kolikon valoisampi puoli on se, että koskaan ei ole liian myöhäistä. Aina voi ottaa uuden startin. Nyt loppuu roskaruuan mättäminen, karkin syönti (ei se sokeri sitä piristystä oikeasti tuo, huomattu on) ja turha viininjuonti.

Tänäänkin on haettava evästä koulu -ja työpäivän välissä kaupasta, mutta nappaan mukaan rahkaa ja marjoja kolmioleipien ja suklaapatukoiden sijaan. Liikuntaa onneksi tulee päivittäin väkisinkin, kun pyöräiltävä on kaikki matkat. Normisetti on 12 km/päivä. Toivottavasti ensi viikolla ehtisin jo salillekin taas.

Nyt on onneksi viimeiset koulupäivät käsillä, joten pian elän normaalia viisi päiväistä työviikkoa, jolloin aikaa pitäisi olla muuhunkin, kuin koulussa, töissä tai niiden välillä olemiseen. Reissuja ei myöskään ole ennen kesäkuun loppua tiedossa, joten sikäli homma muuttuu taas helpommaksi.

Tsemppiä minä! Kyllä sä vielä onnistut!

Ps, päivitin pudotetut kilot-trackerin totuutta vastaavaksi. Ilon tunne on sitten aito, kun pääsen taas takaisin entisiin lukemiin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti