Helteiden uhri

Surukseni on ilmoitettava, että helteet koituivat kuntoprojektin kohtaloksi. Töiden ulkopuolisen ajan vietin lähinnä sisällä tuulettimen vieressä sohvalla maaten. Paino pysyi runsaan hikoilun takia kurissa, olin suorastaan hämmästynyt, kun kävin kerran vaa'alla ja se näytti edelleen samoja lukemia kun viimeksi. Aktiivinen pyöräily sentään teki tehtävänsä. Heinäkuussa olin joka viikonloppu vapaalla ja se oli tietysti sitten juhlien täyttämää aikaa. Kesällä on vähän sellainen asenne, että "nyt tästä pitää nauttia, kun se on niin lyhyt" ja sitä filosofiaa tuli kyllä harjoitettua vähän liiankin kirjaimellisesti.

 

No, helteet tulivat ja menivät, missä ollaan nyt?

Siinä, että olen totaalisen laiskistunut ruuanlaiton suhteen. Äsken kuitenkin mielessä kävi ajatus, että pitäisi taas varmuuden vuoksi käydä vaa'alla, kun olo on ollut viime päivinä kuin syöttöporsaalla. Siinä se sitten oli. + 3 kiloa. Ulkoruokailuajatukset unohtuivat samantien ja loihdin "mitä kaapista löytyy"-pastan täysjyväspagetista, paistijauhelihasta, sipulista, tomaattimurskasta ja ananaksesta. Nyt on pakko taas päästä ruotuun. Mulla alkaa perjantaina loma, jonka olen tarkoituksella pitänyt väljänä ilman jokapäiväisiä bookkauksia. Nyt on sitten vihdoin aikaa taas keskittyä. Loman tarpeessa olen kyllä ollutkin. Tuntuu, että pää varmaan räjähtäisi, jos se loma ei nyt viimein jo alkaisi. 

Kävelin eilen töihin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ja se oli T-U-S-K-A-A. Kyllä huomaa, ettei ole tullut jalkojen päällä juuri mitään tehtyä yli kuukauteen, kun on tullut fillarilla poljettua joka paikkaan. Olen tässä kesän aikana tutustunut naapurissa asuvaan melkein ikäiseeni Mariaan, joka pyysi äsken hänen kanssaan kävelylenkille. Jos siedätyshoito toimisi taas tälläkin kertaa. Ehkä pian lenkkeilykin on kivaa taas!

Olen kyllä ollut taas maailman paskin bloggaaja. Ehkä syksy antaa taas uutta virtaa tähänkin hommaan. 

Loppuun vielä kuva nykyisestä kunnosta, viime viikolla olleilta synttäreiltä. Tästä taas uutta ennen-kuvaa.

Kivaa viikkoa!